Kelkkaluistelua (Kuinka vietit talvilomasi, osa 1)

Lomamme ensimmäinen kohde oli Kuopio ja Finland Ice Marathon luistelutapahtuma helmikuun viimeisenä lauantaina. Tämä oli jo 40. kerta, kun tapahtuma järjestettiin. 670 luistelijaa tuli viettämään mukavaa päivää ja jotkut myös kilpailemaan tosissaan. Pisin matka oli 100 kilometriä, mutta meille riitti 10 km matka.

(Kuva: Finland Ice Marathon, Iikka-Jussi Kiiski)

Soile osallistui Finland Ice Marathoniin jo toista kertaa. Vesa oli mukana avustajan roolissa, jossa tärkein tehtävä oli varusteiden roudaus.

Luisteluvälineenä oli Spike Snow Seated hiihtokelkka, johon oli kiinnitetty 55 cm pitkät retkiluistimet. Luistimiin on asennettu ifp-siteen asennuslevy (hinta alle parikymppiä), johon saa helposti liu'utettua suksista lainatun siteen. Vauhtia saa parhaiten lykittyä rullahiihtosauvoilla (Swix 115cm), joissa on pidempi ja terävämpi kärki kuin hiihtosauvoissa eikä sompa ole haittana.

Spike Seated-kelkassa istutaan jalat edessä, joten kovassakaan vauhdissa ei tarvitse pelätä äkkipysähdyksen aiheuttamaa kaatumista eteenpäin.

Jää oli suurimmaksi osaksi hyvässä kunnossa, mutta satojen luistelijoiden jäljiltä pinta meni paikoitellen röpelöiseksi eikä luistanut parhaalla mahdollisella tavalla. Kelkkaluistelua jään epätasaisuus haittaa kuitenkin vähemmän kuin pystyluistelijaa.

Hiukan vajaan 10 kilometrin matkaan meiltä kului 54 minuuttia eli keskinopeus oli aika tarkkaan 10 km/h. Epävirallisesti voidaan todeta, että se oli kelkkasarjan voittoaika. Tosin muita kelkkaluistelijoita ei ollut eikä ollut kelkkasarjaakaan. Kymmenen kilometrin matkalla ei muutenkaan ollut kyse kilpailemisesta vaan osallistumisesta. Mukaan voi hyvin lähteä, vaikka luistelisi paljon hitaamminkin.

Tapahtumassa on otettu huomioon esteettömyys ainakin sen verran, että pyörätuolilla jäälle pääsi helposti luiskaa pitkin. Järjestäjä vastasi myös etukäteisyhteydenottoomme nopeasti ja toivotti tervetulleeksi.

Ehkä ensi vuonna luistelukelkkoja on mukana muitakin.

Lillumalei

Pohjoiseen ajellessamme tarkoituksemme oli yöpyä ystäviemme luona, mutta heille tulleen esteen takia matkamme jatkuikin Kuusamon Tropiikkiin, jossa pääsimme kylpylään lillumaan. Kylpylästä löytyy kelattavia ja kömpelöitä suihkupyörätuoleja. Henkilökunta oli onneksi avuliasta ja niin Soilekin pääsi altaille.

Viime hetken varauksesta johtuen emme saaneet esteetöntä huonetta, mutta tavallinenkin huone oli toimiva, vaikka wc olikin ahdas.

Kulttuuripoikkeama matkan varrella

Seuraavana päivänä lähdimme kohti Muonion Jerisjärveä. 

Posiolla poikkesimme Pentikmäen kulttuurikeskuksessa, kun se sattui olemaan juuri meidän kahvitauon kohdalla. Kuten voi arvata siellä oli paljon Pentikin keramiikkaa ja muuta tuotantoa näytillä ja myytävänä. Tilat ovat suurimmaksi osaksi esteettömät – tosin jotkut luiskat ovat turhan jyrkkiä. Yläkerran kahvilaan on hissi, joka käytettäessä piipittää kuin siinä olisi joku hälytys, mutta ilmeisesti se kuuluu asiaan.

Suosittelemme käymään, jos Posiolla päin liikutte. Olisimme viipyneet pidempäänkin, mutta matkaa oli vielä jäljellä. Ostimme kuitenkin kynttilän poltettavaksi lomamme aikana.