Purjehdusmatka Espanjaan

Kävimme syyskuun 2021 loppupuolella Espanjassa viikon matkalla.

Innoituksena matkalle oli mahdollisuus purjehtia esteettömillä veneillä ja tutustua Disabled Sailors Assosiation järjestön toimintaan. Olimme olleet yhteydessä järjestön puuhamieheen Mike Woodiin ja hän kutsui meidät paikan päälle kokeilemaan purjehdusta. Kun samaan aikaan Finnair tarjosi edullisia lentoja Alicanteen, niin päätös reissusta syntyi nopeasti.

Lennot

Lennot olivat Alicanteen. Menomatka sujui hyvin siihen asti, että olimme viimeiset matkustajat koneessa ja selvisi, että kentän avustajat eivät olleetkaan valmiina. Eipä ollut ensimmäinen kerta, kun jouduimme odottamaan poispääsyä koneesta.

Noin vartin odottelun jälkeen pääsimme hissiautolla siirtymään lentoaseman puolelle, jossa meidän piti näyttää terveystietolomakkeen täyttämisestä kertova QR-koodi ja kanta.fi palvelusta ladattu rokotustodistus. Avustaja ohjasi meidät autonvuokrauspisteelle asti.

Takaisin tullessa Helsingissä pyörätuoli lähti matkatavaroiden mukana ja Soile joutui istumaan kentän työnnettävässä tuolissa matkatavara-aulaan saakka. Ja siellähän tuoli pyöri hihnalla, mutta onneksi vahingoittumattomana. Eivätpä nuo isoja ongelmia olleet, mutta niitä vaan tapahtuu liian usein ja niihin on syytä varautua. Eli aikataulua ei voi suunnitella liian tiukaksi.

Hotel-Spa Costa Narejos

Mike oli suositellut meille Hotel-Spa Costa Narejos hotellia Los Alcazaresissa. Se on melko iso neljän tähden hotelli hyvällä paikalla ja hinnaltaankin edullinen.

Sisäänkäynnissä on melko jyrkkä luiska. Soile pystyi sen kuitenkin manuaalituolilla kelaamaan ilman apua. Hotellissa on useita esteettömiä huoneita, joiden esteettömyys on hiukan erilaista kuin Suomessa. Vessassa pyörätuolilla pääsi hyvin lavuaarin ääreen. WC-istuimen vasemmalle puolelle pääsi helposti pyörätuolilla ja käsinojat olivat kohtuulliset. Suihkuun pääsi tuolilla ja seinään oli kiinnitetty pieni kääntyvä penkki. Vaikea kuvitella miten enemmän tukea tarvitseva tai isompi ihminen siinä pysyisi. 

Hotellilla on selvästi esteettömän majoituspaikan maine, sillä samaan aikaan kanssamme siellä majoittui muitakin erilaisia apuvälineitä käyttäviä turisteja.

Los Alcazares

Hotelliltamme oli parinsadan metrin matka rantaan ja rantabaareihin. Rantabulevardia pystyisi kulkemaan vaikka kuinka pitkään. Rannalla oli auringonpalvojia ja monet kävivät uimassakin. Rantaan oli tehty reittejä, joita pitkin pyörätuolillakin pääsee melkein veden rajaan.

Vähän matkan päässä oli leijalautailijoiden alue, jossa oli tuulisena päivänä ainakin kolmekymmentä leijaa saamaan aikaan ilmassa. Siellä oli myös mahdollista saada koulutusta leijailuun. Onkohan joku kokeillut sitä swaik boardilla eli istuttavalla laudalla? Olisikohan se vaikeaa?

Noin kahden kilometrin päässä hotellilta on luonnonsuojelualue. Siellä on helppokulkuiset pitkospuut (=puinen kävelytie). Puurakenteista reittiä on noin kilometrin verran. Kun emme halunneet tulla samaa reittiä takaisin, lähdimme kovapohjaista hiekkapolkua alueen toiselle laidalle. Kasvit kavensivat polkua loppumatkasta, mutta pääsimme kuitenkin mukavasti taas leveämmälle paluureitille ja pian myös pitkospuille. Matkaa tuli kaikkiaan reilut kaksi kilometriä.

Alueella voi kuulemma nähdä flamingoja ja muita eksoottisia lintuja. Me näimme sinisorsan.

Illan hämärtyessä hotellin lähellä oleva kävelykatu herää eloon. Ravintolat avasivat terassinsa ja turistimyymälät ovensa. Tuntui, että kaikki alueen lomailijat kerääntyivät ainoaan paikkaan, jossa tapahtui jotain. Kaikki tulivat syömään suurin piirtein puoli kahdeksalta ja kymmenen aikaan alkoi jo olla aika hiljaista. Ja mainittakoon vielä, että pyörätuolin kanssa liikkuminen ja pöydän löytäminen oli helppoa ja täysin esteetöntä.

Los Alcatzaresissa ei ole nähtävää kovin moneksi päiväksi, mutta vuokra-autolla alle tunnin matkan päässä ovat Torrevieja, Cartagena, La Manga -kannas ja Cabo de Palos -majakka.

Cartagenassa on roomalainen amfiteatteri, johon pääsee tutustumaan myös pyörätuolilla.

La Manga on kapea maakaistale Mar Menorin ja Välimeren välissä. Sieltä löytyy mm. tämä erikoinen silta.

Capo de Palosin majakan torniin olisi mahdollista varata tutustumiskäynti, mutta heillä tuskin on ratkaisua, miten saada pyörätuoli 51 metriä ja 300 rappusta ylemmäs. Majakan juurelle nousemisessa saa jo ihan hyvin liikuntaa ja sieltäkin on hienot maisemat Välimerelle.

Mar Menor

Mar Menor on suolaisen veden laguuni, Espanjan itärannikolla, Torreviejan eteläpuolella.

Se on Euroopan suurin laguuni (170 neliökilometriä). Paikka on ihanteellinen purjehduksen ja muiden vesiurheilulajien harrastamiseen. Paitsi, että se on myös Espanjan suurin ympäristökriisi. Vuosien päästöt maataloudesta ja muusta ihmisten toiminnasta ovat aiheuttaneet mm. happikatoa ja massiivisia kalakuolemia. Viimeksi elokuussa ”Pikkumerestä” kerättiin tonneittain kuollutta kalaa. Ihmiset ovat aktivoituneet suojelemaan Mar Menoria ja monin paikoin näkyy lakanoita, joihin on maalattu teksti: S.O.S Mar Menor. Täytyy vain toivoa, että päättäjiltä löytyy tahtoa ja keinoja pelastaa ainutlaatuinen laguuni.

Espanjan vuosien takainen loma-asuntokupla ja talouskriisi, pandemian kurittama turismi ja Mar Menorin pilaantuminen ovat vähentäneet alueen houkuttelevuutta niin turisteille kuin asukkaillekin.

Varsinkin nyt sesongin päätyttyä kadut olivat todella hiljaisia. Asuntojen myynti-ilmoituksia oli paljon ja liikehuoneistoja tyhjillään. Matkamme alkupäivinä ajattelimme mennä isoon kauppakeskukseen hiukan shoppailemaan tai ainakin katsomaan millaista siellä on. Koko kauppakeskuksessa olikin vain yksi pieni baari ja pieni ruokakauppa. Kaikki muut liikkeet olivat lopettaneet.

Purjehtimaan

Matkamme pääkohde oli Disabled Sailor Assosiation DSA. Se on englantilainen järjestö, joka on tukikohdat Portsmouthissa Englannissa ja Mar de Cristallissa Espanjassa. Mar de Cristal on pienempi kaupunki noin puolen tunnin ajomatkan päässä etelään Los Alcazaresta.

Veneillä purjehdus ei maksa vammaisille ja heidän seurueilleen mitään. Kannattaa tutustua DSA:iin heidän nettisivuillaan ja YouTubessa. https://disabledsailing.org

Valitettavasti Mike Wood oli joutunut jäämään Englantiin eikä päässyt suunnitellusti meidän kanssamme purjehtimaan. Hänen sijastaan tulivat vapaaehtoiset Nick ja John, jotka hoitivat homman hienosti. Miken poisjäännin takia meidän purjehduspäivämme jäivät vain kahteen alunperin suunnitellun kolmen tai neljän päivän sijaan. Jäimme myös kaipaamaan Miken tapaamista, sillä hän on vammaispurjehduksen edelläkävijä ja kehittäjä. Hän on suunnitellut ja edelleen suunnittelee purjeveneitä, joilla mahdollisimman moni vammainen voisi itsenäisesti purjehtia tai muuten nauttia veneilystä. (Miken esittely DSA:n sivuilla https://disabledsailing.org/mike%20wood.php )

Verity K esteetön jahti

Verity K on 35 jalkaa pitkä purjevene, jossa pääsee liikkumaan pyörätuolilla ja jonka purjeita ja ohjausta voi täysin hallita pyörätuolissa istuen, Järjestö on ylpeä siitä, että he eivät ole käännyttäneet ketään vamman takia pois jahdilta.

Lähdimme sunnuntai-aamuna purjehtimaan Verity K:lla. Me olimme mukana kyytiläisinä. Nick ja John huolehtivat veneen purjehduskuntoon ja vastasivat purjehtimisesta. He tutustuttivat meidät veneeseen ja purjehtimiseen Mar Menorissa.

Aluksi veneen kyljestä otettiin pala pois ja ramppia pitkin Soile pääsi ”sittlooraan” jossa mahtuu hyvin pyörätuoli kääntymään. Alas kajuuttaan pääsee sähkökäyttöisellä hissillä. Sisätiloista löytyy upea oleskelutila ja pentteri sekä taka-osan hytti ja nokan makuutila sekä esteetön – tai vähintäänkin soveltava - wc. Veneellä voisi hyvin tehdä useiden päivien purjehduksia.

Laguuni on ihanteellinen ainakin aloittelevalle purjehtijalle. Laguuni on keskimäärin neljän metrin syvyinen eikä siellä ole yllättäviä matalikoita, kareja eikä merivirtoja.

Aamupäivällä tuuli jonkin verran ja pääsimme nauttimaan tuulivoimasta. Myöhemmin tuuli kuitenkin tyyntyi ja loppumatkasta käynnistimme moottorin. Saimme edelleen nauttia auringosta ja kauniista maisemista.

Woody

Maanantaina vuorossa oli Woody eli yksin tai kahdestaan purjehdittava vene. Siinä on ison purjeen lisäksi kaksi rullattavaa etupurjetta, joista voi valita käyttääkö isompaa vai pienempää. Istuimet ovat peräkkäin. Etummaisesta istuimesta hallitaan purjeita, kun taas peräsintä voi ohjata kummasta tuolista tahansa. Vene on ketterä liikkeissään. Se ei missään tilanteessa kaadu ja kallistuminen ei peitä näkyvyyttä reunan yli.

Iltapäivän tuuli oli kevyt rannansuunnasta tuleva henkäys, joka riitti meille oikein hyvin. Woody kulki silti reipasta vauhtia. Purjeita oli erittäin helppo käsitellä. Köydet olivat käden ulottuvilla ja värikoodattuja niin, että osasimme vetää oikeasta narusta. Peräsimen ohjaus ei sitten toiminutkaan aivan niin helposti. Aluksi oli vaikea tottua kahdella kädellä ohjattaviin kahvoihin ja onnistuimme tekemään muutamia ylimääräisiä pyörähdyksiä kesken kaiken. Välillä tuntui siltä, että olimme kirjaimellisesti kyvyttömiä purjehtijoita. Mutta lopulta pääsimme tekemään pienen lenkin ja palaamaan satamaan turvallisesti.

DSA:lla on myös trimaraani, jolla pääsee kuulemma todella nauttimaan vauhdin hurmasta. Sen kokeilemisen jätimme kuitenkin toiseen kertaan, jolloin ehkä olemme hiukan kokeneempia purjehtijoita.

Jos purjehdus Espanjassa kuulostaa houkuttelevalta ja haluat lisätietoja niin DSA:n sivuilta kannattaa katsoa https://disabledsailing.org/

ja meiltäkin voi kysyä lisää info@vesollan.fi

Verity K esittelyvideo

https://www.youtube.com/watch?v=10pRZTRK02U

Woody 152 esittelyvideo

https://disabledsailing.org/videos/wd1.mp4